Kynsilakka

Pink, Pure Coral, Sweetie... jotain ihanaa, naisellista, aikuista... kynsilakka. Mulla on aivan mystinen vuosi takana. En ole ikinä käyttänyt kynsilakkaa (rumat kynnet), korkeita korkoja (liian pitkä), huulipunaa (liian ohuet huulet), korvakoruja (äiti varoitti, että korvien rei-ittäminen tekisi musta entistäkin likinäköisemmän) tai mustaa väriä vaatteissa (ei sovi, kuten ei punainenkaan). Mulla on ollut täydelliseksi hiottu ohjeistus siitä, kuinka voi hukkua täydellisesti taustaan, hipsutella ihmisten ohi huomaamatta.

Herkkupopo Kookengästä

Yksi kerrallaan säännöt ovat kuitenkin kadonneet  ja tilalle on tullut hiuspantoja ja nutturantekovärkkejä, ruskeat saapikkaat ripauksella cowboyta, mustat (tooosi) korkeat nilkkurit, värejä, 50-lukua, minihameita, korvakoruja, mustaa kaapin täydeltä, superihana trenssi ja kynsilakkaa <3 Ei mun kynnet edelleenkään ole virheettömät, mut ei niiden tarvitse ollakkaan. Mun kynsillä on oikeus kynsilakkaan! Samoin mun jalat ansaitsee sieviä kenkiä ja huulet kauniita punia, koska ne on mun ja mulle rakkaita.

Ihmeellistä tykätä itsestään :) Ihana, mystinen vuosi.

Ps. Kohta mulla ei ole enää otsistakaan! En aio piitata, vaikka mulla onkin kurttuisa otsa ;)